No niin kiireisen lomanaloituksen lomassa yritetään vihdoin päivittää tänne koekuulumisia ja vähän muutakin. Onnittelujakin on jo tullut vaikkei tuloskaan ole vielä näkösällä. Kiitos niistä! Eilen oli ensimmäinen loma-aamu joka alkoi klo 05.15 koirien pyörätiepissityksellä 45 min. jonka jälkeen aamun viileydessä viime aikoina pahasti paitsioon jääneelle pollelle satula selkään ja vähän keventelyä pellolla 30 min.. Sitten uudet aamukahvit joita juodessa huomasin säätiedoista,että hellettä on luvassa enää pariksi päiväksi. Siis kaikki talon matot Hiasteeseen ja mattopyykille. Puoli neljä oli viimeiset puhtaat matot narulla ja sen jälkeen alkoi sunnuntai-iltana reissun jälkeen poimittujen mustaviinimarjojen mehustus joka oli n. klo 22 selvä. Sitten saunaan ja paapimaan. Tuli vähän sellainenen olo,että työpäivissä on oikeastaan puolensa...

Mutta mennäänpäs asiaan. Siis Hessun kenraaliharjoitusveneily kantoi kokeessa Voi Voi- luokan tulokseen saakka ja vieläpä 2-tulokseen!

Tässä arvostelu.

Nome Rovaniemi 8.8 -09 Tuomari Pentti Åman

Haku: Tekee itsenäistä hakua ja kattaa aluetta kohtuullisen hyvin, voisi hieman syventää

Ohjattavuus: Ottaa hyvin ohjausta ja etenee riistalle vaivatta (tähän ohjaukseen päättyi 5/12 kanssakilpailjan koe yllättävän hankalaksi osoittautuneen häirintämarkkeerauksen vuoksi)

Paikallistamiskyky: Havaitsee sekä ykkös- että kakkosmarkkeeraukset, joudutaan hieman auttamaan molemmissa (tässä tuomarin kommentin mukaan ohjaaja saapi katsella peiliin) Taas kerran. Edellisessä kokeessa sama juttu opinkohan ikinä

Riistan käsittely: Moitteeton

Muut ominaisuudet: Rauhallinen ( onhan Hessu toki vuosien varrella rauhoittunut, mutta tämänpäivänen mudassaryömiminen oli todeeelllla hiiidasta tosin maasto oli oikeasti hirveintä paskaa mihin olen ikinä koiran lähettänyt ja Hessu inhosi ilmiselvästi koko hommaa)

Yleisvaikutelma: Tasaisella rauhallisella vauhdilla kaikissa osasuorituksissa työskennellyt koira joka suorittaa ohjauksen ja haun mallikkaasti. Puutteet markkeerauksissa sekä hitaat palautukset alentavat yleisvaikutelmaa ja tämä vaikuttaa koiran saamaan palkintoon.

Siis kaikkinensa työvoitto tuo Voi 2 oli, mutta Voi 2 kuitenkin. Luokan kahdesta kakkostuloksesta toisen sai Hessun siskontyttö Rape ( Weljesten Endorfin Au) joten sukuun meni sekin kakkonen.  Ainoan Voi 1-tuloksen sai flattityttö Viivi jolle ykkönen oli jo toinen tänä kesänä. Onnittelut!

  Itse olen tyytyväinen tässä epätoivoisessa Voi voi mutapainissa siihen, että vihdoinkin olen oppinut ohjaamaan Hessua ymmärrettävästi ja jos Hessu-parka vain saa huitomisetani selville minnepäin haluan sen menevän se myös sinne menee. Ja ehkä muuten tuliterästä Lidlistä ostetusta vitivalkeasta ohjausgollegestakin oli apua. Ainakin se oli niin hohtavan valkoinen, että Hessu vähitäänkin häikäistyi .  Nuo meikäläisen markkeeraulähetykset ovatkin sitten senverran ala-arvoisia että ihan hävettää enkä edes keksi miten saisin asiaa korjattua...

Kokeen jälkeen palattiin vielä yhdeksi yöksi Ranualta vuokratulle mökille lopun perheen pariin. Ihan ensi alkuun lähdettiin veneellä souturetkelle lihasten palauttelu ja turkinpuhdistusmielessä. Muulla konstilla sitä hirveää liisteriä ei olisikaan ikipäivänä saanut Hessun paksusta turkista irti.

Hippu-neitikin pääsi mukaan, kun puolen tunnin uintilenkkillä se tuskin joutuu vielä ponnistelemaan.

Läheisetä saaresta löytyi vanha hirsisauna jonka seinustalla otettiin vähän ilta-aurinkoa ennen paluumatkaa...

Järvellä taas tajusin kuinka ihana pari nuo kaksi ovatkaan ja miten mukava niiden kanssa onkaan vesillä ja metsissä puljata. Siis souturetki kävi myös koestressin poistokeikasta. Hessukin näytti suorastaan nauttivan Hipun kanssa lenkkeilystä. Ehkä jaettu haju on sittenkin kaksinkertainen haju tuuminee Hessu eikä tuo pikkulikka loppujen lopuksi olekaan niin rasittava kaveri.

Hipun kanniskelu/ponnistelu-karateenikin on sujunut yllättävän hyvin eikä tikit näytä sitä mitenkään vaivaavan. Sunnuntaiaamunakin se tuli herättämään minua kuppi suussa onnellisena kiemurrellen. Hyvin nukuttu yö = hyvin hyvä mieli = hyvin pian jotain kannettavaa suuhun. Hetken aikaa unenpöpperössä Hippua rapsutellessa kesti kunnes tajusin sen olevan vesikuppi. Vielä hetken kesti ennenkuin uniseen tajuntaani upposi ,että se tosiaan oli Vesikuppi ja siinä tapuksessa se on likkeellähtiessään ollut Täynnä Vettä! Loppuherääminen ei sitten kauaa kestänytkään. Se siitä nautinnollisen hitaasta sunnuntaiherätyksestä. Onni on oma noutaja.