Toissaviikonloppuna emäntää alkoi lapsettamaan ja se ilmoitti Poni M:n paikallisen Match Show:n veteraaniluokkaan. Siinä kun kisasivat vain yli 20-vuotiaat hevoset ja ponit keskenään. No poni mustahan on jo reilut 24-v. elikkäs reilusti luokan vanhin. Hieman kyllä hävetti aikaihmisen siellä talutella ponitammaa, mutta enpäs sentään ollut ainoa  .

 

Erittäin hyvää olivat yleisvaikutelma, rotutyyppi, päivän kunto ja käsiteltävyys. Liikkeet saivat arvosanan hyvä. Erityishuomioissa luki näin: hyvät käyntiliikkeet, ikäisekseen terävä,  rungossa näkyy hieman ikä. Tällä arvostelulla ponirouva sijoittui veteraaniluokan toiseksi koko näyttelyn "BISSIKSI " valitun 20-v. lämminveriruunan jälkeen. Elikkäs ei huonolle hepalle hävitty ollenkaan...

No olennaista ei tietysti ollut sijoitus tai arvostelu vaan se, että tuli pestyä poni ja varusteet kerran vuodessa. Enimmäkseenhän mutakylpyjä rakastava luomuponimamma muistuttaakin savipanssarinsa alla virtahepoa.